Tulevaisuudessa yhä useampi, joskus kenties jokainen automme liikkuu sähköllä. On tottakai tärkeä ettei ambulanssin akku lopu kesken hälytysajon tai että pitkään jatkuvan suuren sähkökatkonkin aikana tärkeät kuljetukset saadaan tehtyä. En ota edellä mainittuun nyt kantaa, mutta liikenteen sähköistyminen lähivuosina on tottakai haaste myös sähköverkollemme ja siitä onkin ollut monenlaista keskustelua.
Jos kaikki Suomen polttomoottoriautot vaihtuisivat yhdessä yössä sähköautoiksi, sähköverkon ja energiantuotannon kapasiteetti joutuisi huomattavaan testiin. Arviot ja tutkimukset antavat suuntaa siitä, miten tällainen muutos vaikuttaisi.
Sähköautojen lataus lisää merkittävästi kuormitusta erityisesti paikallisilla jakeluverkoilla. LUT-yliopiston tutkimukset osoittavat, että älykäs latausjärjestelmien hallinta voi tasata kuormitushuippuja ja vähentää tarvetta sähköverkon merkittävälle vahvistamiselle. Ohjaamaton lataaminen, jossa autot ladataan heti niiden liittämisen jälkeen, aiheuttaisi suuria kuormituspiikkejä erityisesti iltaisin.
Kylmissä olosuhteissa lataustehon tarve kasvaa auton esilämmityksen ja akun lämmityksen vuoksi. Tämä nostaa kuormitusta erityisesti talvikuukausina, mikä on Suomessa huomionarvoista. -Tämä näkyy jo nyt esimerkiksi sähkön hinnan vaihteluina kun kylmänä aamuna sähkön hinta pomppaa kohtuuttoman korkealle.
Suomessa on tällä hetkellä rekisteröitynä hieman alle 3 miljoonaa henkilöautoa, joista n. 5 % on ladattavia. Henkilöautolla ajetaan Suomessa keskimäärin 15 000 km vuodessa. Sähköauto kuluttaa keskimäärin 20 kWh/100 km. Jos siis nuo loput polttomoottoriautot muuttuisivat yhdessä yössä sähköiseksi, kasvaisi Suomen vuotuinen sähkönkulutus reilu 7 TWh eli n. 10 %.
Valtakunnan verkon mittakaavassa tämä ei loisi liian suurta piikkiä. Suomen sähköverkko teoriassa siis kestäisi nopean autokannan sähköistymisen, mutta ongelmia voisi tulla kodeissa ja alueilla, joissa sähkön saanti autolle on haastavaa tai kapasiteetti rajallinen. Tätä ongelmaa toki ratkaisee kiinteistöissä tehtävä latausinfran rakentamien, jossa onkin syytä pitää katse tulevaisuuden haasteissa ja mahdollisuuksissa.
Toki 10 % sähkökulutuksen kasvu jo heijaistuisi sähkömarkkinoille ja pörssisähkön hinta varmasti jonkin verran kallistuisi. Sähkön markkinaehtoinen hinnoittelu tasaa ja muokkaa kulutustottumuksiamme jo nyt, joten varmasti jatkossa kun ajoneuvomme sähköistyvät, muodostuu pörssisähköohjauksesta ja reservimarkkinasta aina vaan suurempi tekijä tässä monipuolisessa sähköverkossamme. Moni ajoittaa sähkön kulutusta jo nyt halvemmille tunneille, jatkossa todennäköisesti enemmän.
Reservimarkkinan käytännönläheisyys tulee tässä myös hyvin todistetuksi. Kun uusiutuvat energianlähteet tuottavat miten sattuu ja kulutamme sähköä miten sattuu, on tärkeää että sähköverkossamme on tehokas ja nopea säätövoima. -Reservimarkkina.
